KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

fredag 8. april 2011

TROMSSASSA

Tromssa on satoja vuosia ollut kaikenlaisten jahtimiesten ja naparetkeilijöiden kaupunki. Sinne tultiin rankkojen reissujen rasituksista palautumaan , voimia keräämään. Ja kaljakuppiloissa urotöillä kehuskelemaan. Vieläkin toiminnassa oleva Ølhallen oli Nanseneitten ja Amundsenien kantakapakka. Jääkarhu erilaisina versioina on tuttu näky Tromssan keskustassa.

Uhanalainen suurpeto kelpaa myös maailman pohjoisimman panimon tuotteiden mannekiiniksi.


Tromssa Torikahvila Kaffebønn 11.huhtikuuta. Kohtalaista idänpuoleista tuulta, lauhaa. Lumet ovat Støn ranta-alueilta hävinneet. Myös vuorilta ne ovat sen verran paljon haihtuneet, että helposti pääsisin paljaisiin kohtiin vaeltelemaan, ja kiirunoita tervehtimään. Katsomaan miten ovat menneestä talvesta selvinneet. Yli 6 kuukautta sitten tavattiin viimeksi.

Minulla on kuitenkin muuta tekemistä . Ihan yhtä mieluisaa puuhaa kuin lintujen ja hylkeitten tarkkailu. Tai pilkkiminen. Tai vieraitten kanssa oleminen.
Pääsen tutustumaan niin sanottuun jäämeren kaupunkiin. Tai oikeastaan opiskelemaan. Osallistun imo 60 turvakurssille. Se on tarkoitettu matkustaja-aluksilla avomerellä työskenteleville. Ja on kalastajien turvakurssia laajempi. Imo 60 antaa valmiudet toimia kansainvälisillä vesillä suuremmilla matkustaja -aluksilla matruusina.

Mahtavaa saada ihan uusi virallinen ammattinimike. Tiedä vaikka sille olisi jatkossa kovastikkin käyttöä. Silloin kun kalastajanurani on ohi, mutta hinku merelle ei. Voisin työskennellä osan vuotta vähemmän rankoissa puuhissa. Ja muissakin laivoissa kuin meidän valassafaripaatissamme.

Pitkän matkan tilausristeilyt ovat yksi vaihtoehto.
Taidankin ottaa tavoitteeksi hakea töihin Hurtigrutan tai muitten firmojen järjestämille kahden kuukauden navalta navalle reissuille. Siinä tulisi nähtyä kaikkien kolmen Amerikan tärkeimmät satamakaupungit. Ekaks Pohjois Amerikan itärannikolla. Ja Karibian ohitettua sekä Panaman kanavan läpi seilattua Etelä-Amerikan länsirannikolla.

Melkein unohdin pääasian. Sen, että talvikalastuskausi saatiin päätökseen. Torstaina olimme viimeistä kertaa, saimme 3 tonnia.
Koko kautena pyydystimme 93 tonnia turskaa, 29 tonnia koljaa ja reilut kymmenen muita kaloja. Tosi hyvä tulos, myös rahallisesti. Konjakkiturskakilpailussa olemme yhä kakkosena ja yksityinen kalavarastoni on täynnä. Nyt on kuivakalaa, puolikuivakalaa, kalliokalaa ja pakastettuja fileitä. Kesä voi saapua. Täällä Tromssassa näin kevään ensimmäiset leskenlehdet
-lauri-

2 kommentarer:

  1. Upeaa, kausi ohi ja kesä melkein alkamassa! Nuo navalta navalle reissut olisivat varmasti aivan mahtava kokemus, ja aika lailla erilaista hommaa kuin kalastus. Oletko ehtinyt jo niin pitkälle että tiedät onko noille kovasti tunkua?

    SvarSlett
  2. Oon ajatellut, että se olisi ajankohtainen silloin kun sitoutumiseni kipparin kanssa kalastamiseen päättyy, viiden-kuuden vuoden päästä.
    Onhan niille reissuille aina kovasti hakijoita niitten omistakin joukoista, mutta jos kovasti jotain haluaa, niin eiköhän se sitten jossain muodossa myös toteudu.
    Pitää vaan kovasti pitää opas- ja meritaidot vireessä.

    SvarSlett