KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

tirsdag 15. februar 2011

Sånn går dagann- Nuottakalastajan päiväjärjestys

Langeneseggalla on ollut rauhallisia kelejä.

Matkalla sinne tai takaisin olemme kokeneet navakoita tuulia.

Joskus kovalla tuulella aallot saattavat olla matalia, mutta tuulen vaikutus tuntuu,
varsinkin pakkasella.


Morgenstjerna 15.2. Matkalla kotisatamaan. Navakkaa itätuulta , pikkupakkasta, laivamme keikkuu ärsyttävän ilkeästi ristiaallokossa. Vedimme Langeneseggalla yhden apajan ja saimme kaikki kontit täyteen, noin 7 tonnia tosi isoa turskaa. Mielettömiä saaliita on tullut joka päivä. Kaikille Støn laivoilla.

Eilen oli raskasta kun piti aloittaa työt pitkän viikonlopun jälkeen. Toivoin kovasti, ettei kalaa tulisi, ainakaan kovin paljoa. Että saisin pehmeän laskun. Valitettasti kipparini ei halunnut salaisia toiveitani toteuttaa ,vaan laski nuotan just sinne missä turskaa oli eniten. Saimme melkein 6 tonnia. Ja tänään siis seitsemän.
Niin suuret saaliit tarkoittavat ympärivuorokautista touhuamista.

Ensin pitää seilata kolmisen tuntia kalapaikoille. Sitten menee toista tuntia nuotan laskussa ja nostossa. Kalojen verestys on se eniten aikaa vievä osa. Siihen kuluu hyvinkin 5 tuntia. Satamassa odottelu, eilen kolme tuntia, on pojalleni kaikkein vaikeinta. Minä olen urani aikana kouliintunut oikein hyväkjsi olijaksi.
Lastin purkamiseen ja saaliin suolistamiseen sekä lopuksi tyhjien konttien kyytiin ottamiseen menee keskimäärin neljä tuntia.

Meidän laivalla eletään vielä perinteisellä tavalla eli työpäivän päätyttyä kokkaan päivällisen:Yleensä kalaa jossain muodossa. Monet kalastajat kuittaavat lämpimän aterian voileivillä ja kahvilla ja saavat pidemmän levon, mutta täällä sitä ei ole edes harkittu.
Yhteinen ateria on sen verran pyhä toimitus että siihen on löydyttävä aikaa.
Sitäpaitsi syömisellä voi korvata osan yöunesta sanoo kippari ja se on sentään ollut yli 40 vuotta kalastajana.
-lauri-

4 kommentarer:

  1. Koitakaa kestää kiintiö täyttyy kohta ja alkaa vapaat. Täysi vatsa terve sielu, nälkäisenä ei voi levähtää ja yhteinen ruokailu antaa voimia.
    Tuosta kalan verestyksestä voisit tehdä kunnon "nootin" kukaan vieraistani ei ole sitä osannut, pitää oikein rautalangasta vääntää.
    (Suomalais/Eestiläinen tapa kalikalla ottaan)

    Joko otatte turskankielet/kurkut talteen, kerran tein lainvastaisesti (en paistanut) ja keitin puoli ämpäriä kalakeitoksi, annoin muhia pari tuntia, ei sen nopeammin viiden litran kattila voi tyhjentyä !!!

    SvarSlett
  2. Kiitti Ari.Vielä vajaat kymmenen kertaa merellä ja sitten loma. Mulla olis verestyskuvamateriaalia omiksi tarpeiksi. Poikani opiskelee samalla ammattitutkintoa ja siinä yhteydessä dokumentoimme kaikki työvaiheet.
    Lapset leikkaavat ne kielet tehtaalla. Syksyllä kun turskaa tulee vähän ja me suolistamme sen laivalla leikkaan kielet itse.
    Paistettuna viimeisen päälle hyvää.
    Oon kyllä kuullu joittenkin keittävän ja jopa tykkäävän, minulta jäisi syömättä. Ehkä ne pitäis liottaa jossain laimeassa etikkaliuoksessa, en tiedä.

    SvarSlett
  3. Hieno juttu tuo yhteinen ateria!

    SvarSlett
  4. On toi teidan ammatti aikamoinen. Nostan hattua! Juuri paikallislehdessakin oli juttua, etta turskaa tullut taallakin yli paljon. se on hyva juttu. Paasette kohta lepaamaan.
    Ja kiva perinne tuo yhteinen ruokailu.

    SvarSlett