KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

onsdag 12. mai 2010

Rapuja ja Pallaksia 3.osa

Stø 12.05.2010.Kaakkoistuulta 10 metriä sekunnissa, lämpötila 8 astetta. Aurinkoinen sää.
Nordbøen sai tänään 800 kiloa lähinnä koljaa. Lottas fangst 300 kiloa sekalaista, mukana mukavasti ruijanpallaksia 30 kiloa.

Tänään olin toista päivää kodittomana, ilman työtä ja neuvoton. Onneks Arto kysyi haluaisinko lähteä merelle testaamaan millaista on Lottas Fangstin kyydissä oikealla avomerellä. Niinpä läksin mukaan nostamaan turskasiimoja. Ne kauden viimeiset jatat.
Alla näkymä Sørkulen vuorelle. Lumet hupenevat vuorten rinteiltä.

Tultaessa ulos saarten ja luotojen suojasta aallokko voimistuu. Tänään oli aika kova keli 10 metriä sekunnissa. Lottas Fangst osoitti merikelpoisuutensa.

Aurinkoisessa säässä kelpasi ihailla Vesterålenin lumisia vuorijonoja.

Lähestyttäessä eka jataa siimakalastuksen opettajamme Jan Olav siirtyi ruorista kannelle.Siimannostokoneen lähellä on omat hallintalaitteet.

Lottas Fangst lainehilla. Huolimatta kovasta aallokosta kannella oli miellyttävä työskennellä.Eivät norjalaiset perinteiset kalastusalukset suotta ole leveitä , tosin samalla verkkaisempia liikkeissään. Miksikään pikaveneiksi näistä ei ole.

Jan Olav ja Arto aloittavat ensimmäisen jatan noston. Ekaks otetaan lippu ja tanko sekä kuulat, myöhemmin nousee ankkuri ja sen jälkeen itse siima.

Turskan tyyliä tulla kannelle. Ei tosin vapaaehtoisesti.

Koljalla on kova kohtalo. Ensin kalakirveen piikkiä ja sen jälkeen Arton puukkoa.

Kalakaukalo täyttyy hitaasti. Turskat ovat poissa eivätkä koljat vielä saapuneet. Kaukalossa 4 eri kalalajia.
Lottas Fangst saapuu kalanvastaanoton laituriin. Ainoastaa Olan Nordbøen ja Thorbjørn olivat meidän lisäksemme merellä , joten kalanluovutukseen ei ollut jonoja.

Nyt me saimme niitä pallaksia , turskasiimoissa. Pallaskannat ovat kovasti lisääntyneet, vaikka eihän ne WWF:n ihmiset sitä usko. Kala on yhä punaisella listalla. Suomalaisiakaan kuluttajia ei kehoiteta pyytämiämme herkullisia pallaksia nauttimaan.

Esittelyvuorossa kahdeksan kilon pallas.

Saimme myös muutamia piikkihaita. Tanskalaisten herkkua.

Huomenna saamme savustettua kalaaa.


Tämän päivän siimakalastus retki oli mulle ensimmäinen sitten viime kesän sinipallaksen pyynnin. Sää oli hieno ja merenkäyntiä sen verran, että laiva tuli todettua toosi merikelpoiseksi. Arto on tehnyt hyvät kaupat ja Lottas Fangst on juuri sopiva laiva perehtyä merikalastuksen saloihin. Ensi viikolla kokeilemme, olisko niitä suuria pallaksia saatavilla.
Samalla jatkamme taskurapukantojen kartoittamista .
-lauri-

3 kommentarer:

  1. Hyviä kalaretkiä! Ihanan sininen meri siellä. muutenkin niin raikkaan näköistä. Ei oo rannat täynnä ruovikoita... Mä en tykkää Itämerestä... Oon varmaan jonkin sortin petturi kun sanon niin mutta ei toi saarisoppa ole kunnon merta :/ Kiukkusia mökkiläisiä rannatkin täynnä.

    SvarSlett
  2. Et oo mikään petturi.Jos oot niin pettureita on monta.
    Olen ihan samaa mieltä Itämerestä. Kun ei se oikee meri tule näkyviin. Me kutsumme Itämerta myös kuralammikoksi, kun vesi on niin samea. Norjanmerellä näkyvyys, silloin kun levä ei kuki,on kuusi kalaa.(Siimassa olevat kalat näkyvät yli 10 metrin syvyydestä.)Kun levä kukkii pinnassa meri on puolestaan laguunin turkoosi väriltään ja sen takia raikkaan näköinen.
    Tosin meillä on monin paikoin laskuvesirannat kaikkea moskaa täynnä, mutta kun ne tutkimuskohteina niin ei niin häiritse. Voi vaikka mitä aarteita löytyä, niinkuin Fär-saareiraisen kalastusaluksen pelastusrengas.

    Oot selvästi näitä atlanttilaisia. Paha tauti. Ei siitä parane. Siinä mielessä Islanti valintasi ovat ymmärrettäviä :)

    SvarSlett
  3. Pallas=Halibut voidaan myös leikata 5 cm paksuina siivuina kierretään jouhoissa, paistin pannuun keskilämpöön kierretään välillä. Tosi maukaskala! nami nami

    SvarSlett