Tuhkapilven alla riekkoja

Gisløy15.4. On hieman parempi sää, tuuli kohtalaista kai, lounaanpuoleista. Lämmintä 5 astetta. Tuhkaa Eyjafjalla tulivuoren purkauksesta on levinnyt tänne saakka. Tuonne ylempiin keroksiin. Mutt en mää mittään nää. Riekkoja kyllä.

Olisin halunnu laittaa teille kuvan riekosta mun puutarhassa, otettu pari vuotta sitten, mutta ei sitä mistään löydy tähän hätään. Tulkoon seuraavaan blogiin. Sen sijaan kuvassa on siipiään levittelevä pulmunen, kuvasin keittiön ikkunasta 6 huhtikuuta 2007.

Harrastan nyt lintujen tarkkailua. Ihan sisätiloista käsin. Se on sillä tavalla hyvä harrastus , että voi yhdistää aamupalan syömiseen ja kirjoittamiseen sekä maailman tapahtumien seuraamiseen. Vaihteen vuoksi seuraan mitäs siellä Islannissa.
Ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa tällaiseen moniharrastamiseen on mahdollisuus.

Oon siis maalla , meiän pikkuisella maatilalla. Gisløyan saarella 20 km Støn kylästä.
Tulin tänne, kun varmistui, että tällä viikolla ei kalasteta, eikä tehdä paljon muutakaan kalastuksen liittyvää. Annamme turskan lähteä ja koljan palata, ennenkuin taas aloitamme sen nuottaamisen.
Siimalaivat puolestaan odottavat epätoivoisesti rauhallisempia kelejä. Että pääsisivät merelle, varsinkin ne pienemmät. Niitten toiveissa kun on, ett turska pysyis täällä vielä pitkään. Ja lisäkiintiö tulis pyydystettyä.

Ristiriitaisia toiveita meillä.

Eilen siivoiltiin juniorin kanssa ympäristöä ja pidettiin keväinen roskienpolttopäivä. Kai ne olis parempi noi pahvilaatikot ja muu palava siistata ja kasata ja viedä kierrätyskeskukseen polttamisen asemasta. Mutta, kun siinä roskien poltossa on oma nostalginen hohtonsa. Nuotio tuo aina erämaatunnelman. Sitten siihen tuhkakasaan vois kesällä laittaa kasvamaan vaikka sipulit. Niin oon aina aikonu ja kaks kertaa tehnyt.

Varstad maatilamme eläimistö on tosi monipuolinen. Siihen kuuluvat nisäkkäistä minkki, kärppä ja kettu. Saukkokin on säännöllinen pihapiirin vieras. Meressä näkyy usein pyöriäisiä ja hylkeitä. Olohuoneen ikunastamme rantaan on vain 80 metriä, joten niitten tarkkailu on mahdollista sisältä. muutaman kerran olemme nähneet miekkavalaita ja pallopäitä kans . Ne kun tulevat sillin perässä ihan vuonojen pohjukoihin.

Linnuista tykkään eniten riekoista. Joka vuosi talomme ympärillä on ainakin kaks poikuetta. Soidin menonsa ne pitävät ihan tässä lähellä. Kummallakin puolella taloa on sopiva kukkula näille uroksille hallittavaksi. Siinä on kukoilla kovaa tohinaa usean viikon ajan, kun niitä raja- alueita pitää vahtia ja varmistaa asemansa. Lentävät melkein pystysuoraan ylös päkättäen ja laskeutuvat loivemmin maahan. Ja juoksevat edestakaisin mahtiaan näyttäen.

Riekkoja tallustelee näihin aikoihin pihamaalla ja marjapensaiden alla ja joskus niitä istuu jopa pihlajan oksalla. Aika hauskaa sekin, kun rypykuoppa on koko kesän viinimarjapensaan alla ja syksyllä ne samat pensaat joutuvat riekkopoikueen uhriks. Marjat häviävät. Vaikee saada muut uskomaan ett en oo poiminu kun riekko söi. Rastaat ja kottaraiset nyt vielä kävis selityksestä.

Tämänkertainen tulivuorenpurkaus Islannissa tuntuu jotenkin vähemmän dramaattisemmalta.
Kun ei oo ite paikalla ja kun se eka on niin hyvin muistissa. Ja tähän oltiin varauduttu vielä paremmin. Evakuoinnit sujui tosi hyvin, valtatie ykkösen sillat saatiin pelastettua tekemällä tulvavesimassoille virtausaukkoja ja kriisikeskukset olivat heti täydessä valmiudessa.
Pääministeri Johanna tuli nopeasti rauhoittavine lausuntoineen. Olkaa rauhallisia, noudattakaa ohjeita, tilanne on hallussa. Johanna tuntuu minusta oikeen sopivalta Islannin kriisiaikojen myös luonnonkrisiaikojen emännäksi.

Entisellä pääministerillä Geir Haardella tilanne ei sen sijaan ollut hallussa. Silloin kun talous ylikuumeni, eikä hallitus ymmärtänyt kriisin olevan tulossa. Pääministeri onkin jälkeenpäin pyytänyt kansalta anteeksi. Ninkuin pitääkin.
Talousromahduksen selvittelyraportti , jonka julkaisu jäi osittain näitten luonnonkatastrofien varjoon, on rajua tekstiä. Eräs kansanedustaja meni omissa arvioissaan niin pitkälle , että kutsui
presidentti Grimssoninkin olleen lähinnä pankkiirien juoksupoika ja Cheerleader. Edistäessään ulkomaanmatkoillaan islantilaisten rahamiesten ja -naisten katastrofiin päättynyttä maailmanvalloitusta.

Eilen islannista lähti maailmalle kalojen lisäksi paljon tuhkaa. Niin paljon, että meiänkin pitäisi sitä saada vastuksiksi , ainakin lentoliikenne on poikki. Kaikki lennot on peruttu. Saas nähdä kuinka pitkäks aikaa. Jäätikön alla oleva purkaus on suurempi kuin eka, niin sanottiin, ja voi kuulemma kestää pitkään. Tuhka sateita voimme saada jatkossakin, jos huonosti käy. Ja se suuri Katlakin on siellä varjostamassa.
Onneks näitten tulivuorijuttujen takia ei tartte yöuniaan menettää. Voi suhtautua aivan yhtä tyynesti kuin erilaisiin posahduksiin tottunut veljeskansamme lännessä.
Kyllä kaikki järjestyy, niinkuin siellä on tapana sanoa.
-lauri-